Eipä mennykään päivä ihan suunnitelmien mukaan. Herättyäni Tiina sanoi, että on ihan järkyttävä mahakipu. Oli kuulemma heränny yöllä siihen kipuun ja näytti tosiaan siltä, että enää ei voi katsella meneekö kivut ohi (lieviä kipuja siis ollut aiemmin). Soitettiin sitten J:lle että pitäis päästä sairaalaan. J järjesti meille tosi pikaisesti kyydin Nairobi hospitaliin, kiitoksia hänelle! Phanicelle soitin ettei tulla koululle.
Sairaalassa sitten istuttiin ja odoteltiin, että Tiina otettaisiin sisään (kivut vain paheni). Lekuri tunnusteli vatsaa ja kyseli olotilasta. Tämän jälkeen verikoetta ottamaan. Tietysti odottelua välissä ihan törkeän paljon ja kaiken lisäksi Tiinan olo vain paheni koko ajan! Verikokeen tuloksia odoteltiin jälleen ja kun ne tuli, mentiin takaisin lääkärille. Alkoi aikamoinen tohina: Tiinalle laitettiin tippa ja hurja määrä lääkkeitä suoneen. Sitä mukaan, kun lääkkeitä annettiin, minä juoksin cashierin luona maksamassa niitä Tiinan luottokortilla! Mitään ei periaatteessa annettu ennenkuin olin ne maksanut. Kävin myös maksujen jälkeen hakemassa lääkkeitä sairaala-apteekista!
Kamala oli katsoa vierestä, kun kaveri itkee kipujen vuoksi, välillä kramppailee ja oksentaa jne :( Onneksi olotila alkoi hiljalleen helpottaa ja elämä alkoi taas voittaa. Koitin välillä käydä soittamassa J:lle ja M:lle että mikä on tilanne. Lopulta olo oli sen verran parempi, että voitiin lähteä. J järjesti meille taas kyydin. On se hyvä, että on joku joka voi auttaa tämmöisissäkin tilanteissa!
Et semmonen päivä tänään. Puuh! Kymmenen aikaan me sinne sairaalaan mentiin ja neljän aikaan oltiin kämpillä. Olipahan uusi kokemus, mutta tuommoset kokemukset vois kyllä jäädä välistä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti