Päivä 42: Vierailu slummissa

Tänään olikin jonkin verran erilainen päivä. Mentiin kyllä normaalisti koululle, mutta lähdettiin sieltä heti aamukaffen jälkeen koulubussilla kohti toista koulua. Mr. Kamau lähti mukaan :) Koulu olikin todella slummissa, peltihökkeleitä, roskaa ja ihmisiä joka puolella, lapsia paljain jaloin ja likaisissa vaatteissa, vuohia ja koiria tien vierellä makoilemassa...Ja voi että sitä lemua! Ei sitä voi kyllä sanoin kuvailla! Koulun "lähellä" paskajoen toisella puolella näkyikin Nairobin kaatopaikka. Miljoonien ihmisten jätteet siellä, valtava alue, mikä kohosi valtavana vuorena koulun takaa. Eikä todellakaan varmaan nähty puoliakaan siitä! Ties miten kauas se jatkuu. Ja siellä näkyi ihmisiä (pieninä pisteinä) kävelemässä keskellä sitä paskaa. Etsivät sieltä kuulemma esim. tavaroita, joita myyvät sitten edelleen "kojuissaan" teiden varsilla tai muualla. Se lemu... :( ja vaikka omin silmin näin sen, on silti hankala kuvitella, että siellä ne ihmiset asuu ja elää elämäänsä.

Kun saavuttiin koululle, oli vastassa hurja määrä lapsia, jotka tunkivat lähelle ja roikkuivat käsissä. Sanoinkin Kamaulle, että tarvittaisiin henkivartijat, heh. Se sitten otti meitä kädestä ja hätisteli muksuja vähän kauemmas. Koulu oli sinänsä muuten ihan OK, hienoja maalauksia rakennusten ulkoseinillä, kuulemma joku Nairobin parhaita taiteilijoita tehnyt ne. Vettä saatavilla, "keittiö" joka tarjoaa lapsille päivittäin lounaan jne. Mentiin erityisluokkaan, jossa istuskeltiin ja katseltiin mitä oppilaat tekee, juteltiin Kamaun kanssa Suomen ja Kenian eroista joidenkin asioiden suhteen (mm. avioliitto, vaimojen määrä, lemmikkieläimet, turvallisuus, yökerhot...) ja semmosta. Takaisin omalle koululle tultiin puol 1 jälkeen. Juteltiin kokemuksesta ja syötiin vähän, jonka jälkeen lähdettiin viikonlopunviettoon.

Päivä 41: harkkapäivästä lyhyesti

Koulupäivä meni ihan OK. Oppilailla oli matikkaa ja pystyttiin jopa neuvomaan laskemisessa. Pari tyyppiä laski allekkain plus-laskuja ja osa taas harjoitteli numeroita. Matikan jälkeen oli ns. social training-tunti ja oppilaat menivät mm. pesemään hampaitaan pihalle. Sitten alkoikin käsityötunnit, jolloin ei voida tehdä oikein mitään. Pitkästyttävää vain katsoa. Muilla tunneilla taas on turhauttavaa, kun voisit neuvoa, mutta kun et osaa swahilia niin et vaan yksinkertaisesti oikein pysty! Ja olis muutenkin niin mukava ymmärtää, mitä oppilaat puhuu niin voisi jutella heidän kanssaan. Todella harva oppilas osaa englantia paria sanaa enemmän.

Lounasta odotellessa otettiin rehtorin huoneessa kuvia, joissa ojennetaan lapsille ja opettajille lautaset+mukit yms. mitä koululle hankittiin minun, Tiinan ja meidän opettajan rahoilla. Lounaan jälkeen alkoi yhteinen tuokio hallissa ja olikin hauska seurailla, kun oppilaat piti hauskaa, tanssi jne. Sitten meno riistäytyi käsistä ja apinalauma pääsi valloilleen. No, meni ainakin nopeasti aika, kun seuraili touhuja :D

Päivä 40: koululla jälleen

Takaisin harjoitteluarkeen. Koululla mentiin Vocational-luokkaan, jossa ei ollakaan enää kuin huominen, koska perjantaina mennään tutustumaan toiseen erityiskouluun, joka on kuulemma ihan slummin sisällä toisin kuin meidän koulu, joka on "slummin reunalla".

 Yhteisillä scouting-tunneilla vedettiin Tiinan kanssa "jumppaa". Ensin näytettiin itse liikkeitä ja muut teki perässä. Lopuksi oppilaat saivat päättää liikkeitä ja me tehtiin perässä. Osa oppilaista oli hyvin mukana, osa ei juuri lainkaan. Ja yks penska heitti mua isolla kivellä! Hitto, että hermostuin! (pre-primary-luokan Irungu). Sai nimittäin lähdöt...

Tuntien jälkeen jäätiin suustamme kiinni Mr. Kamaun kanssa ja lähettiin koululta vasta vaille 4! Se on kyllä ihana, hassu mies :) Kamau oikealla, eräs opettaja vasemmalla (en muista nimeä)

Päivä 39: shoppailua

Eilen ja tänään oli shoppailupäivä. Vaatekaupoissa meinasin tulla hulluksi. Ihania hameita joka paikassa, olis tehny mieli ostaa kaikki! Ostinkin yhden kauniin vihreän hameen sekä pari kivaa toppia :) Slip Roadin Masai M:lta löytyi mm. kolmet korvikset (yht. 1,5€), 5 eriväristä huivia (yht. 10€), pari koristekippoa (yht. 1,5€), salaatinottimia (yht. 5€), 4 isoa kaulakorua jne. Osa myyjistä yritti taas repiä älyttömiä hintoja, mutta hyvä mieli jäi yhdestä naisesta, joka sanoi heti järkevän hinnan ettei tarvinnu alkaa tinkaamaan. Kaulakorut oli heti noin 1,5€ ja muut antaa lähtöhinnaksi 15€! Luuleeko ne meitä ihan tyhmiksi? :D Nainen oli kiva ja kiitteli kovasti, kun ostettiin häneltä. Halusi kätellä myös lopuksi.

Päivä 37: Leffassa

Äskön tultiin elokuvista :) Käytiin katsomassa "You, me and Dupree", semmonen komedia. Ennen elokuvan alkua tuli Kenian kansallislaulu ja meijän piti nousta seisomaan kuuntelemaan sitä. Oltiin tällöin vielä ainoat ihmiset isossa salissa, lopulta meitä oli ehkä 10. Saatiin ihan itse valita paikat eikä hintakaan päätä huimannut. 300Ksh eli 3€. J, M ja Kate olivat siis meidän mukana ja autolla oltiin liikkeellä. Kaupunki aika tyhjillään, on sunnuntai-ilta. Kadun kulmilla prostituoituja.

Tiina ronkkii just vessanpönttöä kumihanskoilla, koska se ei vedä noita papereita :D

Päivä 36: Giraffe Centre

Tapahtumarikas päivä :) J soitteli taas aamupäivällä, että auto olisi käytössä, halutaanko lähteä jonnekin. No tietysti! Tulivat hakemaan meitä ja ajettiin koko konkkaronkka Langatan alueelle Giraffe Centreen, kivakiva! Isoja elukoitahan ne on nuo kirahvit! Syötettiin niitä ja pussattiinkin ihan suusta suulle! Meillä oli siis semmonen ruokanappula suussa ja kirahvi sitten lipaisi sen siitä. Kirahvikuolaa oli naamalla :D

 Kyseisessä paikassa oli myös villisikoja ja kilpikonnia. Siellä ne vaan möllötteli. Mukava paikka ja kiva oli käydä. Sieltä ajettiin Karen Blixen garden & restaurant-paikkaan. Ei jääty syömään, mutta katseltiin paikkoja. Kaunis paikka myös; livemusiikkia ulkona, kukkivia pensaita ja puita, ruokailijoita...Käytiin sitten syömässä yhellä huoltsikalla ja ostoksilla. Shoppailtiin kauppakeskuksen parkkiksella (masai market). Laukku ja huivi löytyi, kengät ostin Batasta. Kaikki yht. 9€. Shoppailun jälkeen hetkeksi J:n ja M:n + tyttöjen luokse.

Huomenna mennään leffaan illalla :)

Päivä 35: Village Market, Kenyatta Day

Eipä tullutkaan tylsä päivä lainkaan! Jori soitti aamulla vaille 10, kun oltiin vielä nukkumassa, ja sanoi että auto olisi alla - lähdetäänkö johonkin. Tulivat sitten M:n kanssa hakemaan meidät ja ajettiin Westlandiin Village Marketille. Mukaan lähti J:n ja M:n lapset, 6v. ja 1-vuotiaat ihanat tytöt, sekä heidän luonaan vierailulla oleva brittityttö Kate. Hän asuu Ranskassa ja on meidän ikäinen.

Village M. olikin kiva paikka monine putiikkeineen ja ruokapaikkoineen. Syötiin pizzapalat pieneksi huikopalaksi, shoppailtiin masai marketilla, kierreltiin ja katseltiin paikkoja. Ja pikkunen C on niin suloinen :) Village M:lla on myös keilahalli, uimapaikka ja vaikka sun mitä! Niin ja paljon valkolaisia myös, osa turisteja ja osa varmaan läheisellä "rikkaiden alueella" asuvia. Ajettiin kyseisen alueen läpi tänne ja hienoja "mökkejä" siellä olikin vaikkakaan niitä ei juuri nähnyt isojen pensaiden/puiden/aitojen ja vartioitujen porttien takaa.

Tuli puhetta J:n ja M:n kanssa safarista ja ehdottivat, että voitais mennä Nairobi National Parkiin. Mietittiin sitten, että onko suunnittelemamme Masai Mara sitten välttämätön kohde jos täällä nähtäis eläimiä. Voitais sen sijaan mennä retkelle Kilimanjarolle. Tuumaillaan :)

Päivä 33: Hawkers-kahakka yms.

Plääh, pää hajoo! Nyt tuntuu ihan siltä, että alan tulla hulluksi. Olis pitäny nukkua päiväunet niin olis pirteempi. Potuttaa tuo yökin jo valmiiksi noitten hiton itikoiden takia. Viimekin yönä jouduttiin taas heräilemään niitten takia - eiku vaan valot päälle ja kyttäämään, missä ne inisee. Ja eikö ne tietty ole heti piilossa, kun valot sytyttää :/

Aamulla odoteltiin, että koulun väki tulisi hakemaan ja lähettäs ostoksille. No, sitten Musima soittaa, että onko kaikki ok, kun ei olla koululla. Oli siis unohtanut koko homman, vaikka eilen vielä muistutettiin ennen retkellä lähtöä. Eipä sit muuta kuin kävelemään Postalle ja matatuun, oli sitten vähän lyhyempi harkkapäivä, kun oltiin koululla vasta 11 aikaan. Tavaratkin oli jo ostettu, mutta ei se nyt niin haittaa. Olivat saaneet oppilaille lautasia, mukeja yms. paljon halvemmalla kuin jos oltais kaupunkiin menty.

Koulupäivä meni kohtuullisen nopeasti. Lounaan jälkeen pelailin lentopalloa :) Oli kivaa! Niin ja oli taas lämmin päivä joten oli kiva pelailla ulkona. Ainiin ja meille kerrottiin, että huomenna ei ole koulua eli tänään alkoi sitten 6 päivän vapaa! Mitähän puuhailtavaa keksisi? Illat joudutaan olemaan kuitenkin neljän seinän sisällä, joten ois kiva jos edes päivisin olis jotain ohjelmaa. Mut eiköhän me jotain keksitä. Tai sitten nukun kaikki päivät ;)

Koulun jälkeen käytiin kaupassa ja kierreltiin Nakumatt Lifestyle-ostoskeskuksessa. Meitä ihmetyttää, mistä nuoret naiset ostavat vaatteensa. Kauniita vaatteita näkyy aina, mutta ei niitä vaatteita näy missään kaupoissa! Tänään ostin kynsilakan ja lakkasin kynnet. Pitää koittaa edes VÄHÄN kaunistautua sen sijaan, että kulkee tuolla likaisissa vaatteissa, haisten hielle :D Välillä ahdistaa kun keskustassa kulkee - ihmiset siististi pukeutuneita ja entäs itse?! Lököpöksyt jalassa ja joku vanha paita päällä. Naama kuin petolinnun takapuoli ja hiukset likasina :P No joo...

Taas tuli uutisissa kahakasta, jonka aiheutti hawkersit eli katukauppiaat. Niiden aiheuttama kahakka on nyt 3. tänä vuonna. Edelliset tapaukset sattuneet tammi- ja kesäkuussa, jolloin muutama poliisikin kuoli. Tällä kertaa ihmisiä taisi vain haavoittua. Tuossa uutisissa oli kuvaa kesäkuun kahakka-alueelta. Siitä meni vaan ohi matatuja ja yhdestä vissiin ammuttiin. Musima kertoikin tässä joku päivä koululla, että ennen nuo hawkersit oli hallinnut matatujakin. Ei olisi kovin mukavaa joutua keskellä kahakkaa, vaikka taitaa nuo tapaukset yleensä olla kauempana keskustasta, mutta ei loppujen lopuksi niin kaukana meidän kulkureiteiltä.

Päivä 32: Mamba Village + Nairobin kahakka

Täällä kirjoittelee S iloisin mielin :) Tänään oli mukava, normaalisti poikkeava päivä. Menimme nimittäin Intermediate-luokan oppilaiden + 3 opettajan + koulubussin kuljettajan kanssa ns. luokkaretkelle Mamba Villageen! Mamba tarkoittaa muuten krokotiilia.

 Paikka sijaitsi noin 20km päässä Nairobin keskustasta, Langatalla, lähellä Giraffe Centreä, jonne ollaan suunniteltu reissua. Ihan loistavaa, että päästiin koulun tyyppien kanssa retkelle! Aamulla hieman jännitettiin, että lähdetäänkö ollenkaan: sää oli sateinen ja viileä eikä täkäläiset mene koulullakaan ulos tämmöisinä päivinä.

Mamba V. oli oikein viihtyisä ja kaunis paikka: puita, pensaita, kukkaistutuksia, koristeellisia rakennuksia, kivistä tehtyjä patsaita koristamassa istutuksia ja kulkureittejä :) Harmi, että sää oli huono, mutta sadekaan ei haitannut, koska juuri sateen aikaan syötiin lounaseväitä katoksen alla suojassa.

 Eläimet olivat tietysti yksi syy, miksi mentiin M. Villageen. Oli strutseja, ankkoja, heppa (oppilaat saivat ratsastaa talutettuna), kameli, apinoita ja ennen kaikkea niitä krokoja. Vanhin kroko oli noin 34-vuotias, voi elää 100-vuotiaaksi. Oli pienempiä vauvakrokoja ja isompia. Yhdellä naaraalla oli munat kaivettu hiekkaan ja se makasi siinä päällä - kuulemma ärhäkkä tapaus :D Olihan ne aika pelottavia otuksia varsinkin, kun opas sörkki muutamia vähän kepillä ja ne sitten aukoi leukojaan ärähdellen.

 Apinat oli veikeitä pikkuotuksia ja tulivat yllättäen lähelle puihin, kun syötiin. Tulivat kyttäämään ruokaa tietysti, pikkupirulaiset! Sain yhen hauskan kuvan apinasta, kun se loikkasi puusta toiseen.

Kaiken kaikkiaan ihana reissu ja oli kiva päästä käymään tuollaisessa paikassa. Oppilaatkin näyttivät iloisilta..ja jännittyneiltä.

Kerrottakoon nyt hieman muuta. Eilen katseltiin illalla uutisia ja kappas, Nairobissa oli eilen päivällä ollut jokin kahakka. Taisi olla Kirinyaga roadin tuntumassa alakaupungin alueella. Tuli taas tosi turvallinen olo. Vaikka tuokion alue on vähän "huonompaa", niin ei voi ikinä tietää milloin joku vastaava tilanne tulee vastaan reiteillä, joita mekin kuljetaan.Uutisissa oli myös pieni välähdys Mombasasta ja siellä tulvii nyt jonkin verran...

Päivä 31: reissusuunnitelmia ja harkkajuttuja

Viikonloppu oli ja meni. Tiina otti letit pois ja näyttää taas normaalilta itseltään :) Mä värjäsin vähän hiuksiani, tarkoitus oli tehdä raitoja, mutta vain tyvi värjäytyi. Onneksi kuitenkin kullanvaaleaksi eikä sentään vihreäksi ;) Tutkittiin vloppuna myös Lonely Planet-kirjaa ja todettiin, että taitaa Nakuru National Park jäädä näkemättä. Mietittiin kuitenkin, että voidaan silti mennä Nakuruun pariksi yöksi ja käydä esim. Menengai Craterilla ja arkeologisessa museossa tms.

Tänään maanantaina alkoi uusi viikko koululla Pre-Vocational-luokassa. Jälleen hieman erilainen luokka verrattuna edelliseen. Osa oppilaista osaa laskea ihan hyvin, jotkut jopa kertolaskuja. Myös kirjoittaminen vaikutti sujuvammalta ja suurella osalla on myöskin puheentuotto ihan OK tai ainakin sinnepäin. Kauaa ei tässä luokassa ehditä olemaan, koska huominen päivä menee retkellä jonkun luokan kanssa, kohteena Mamba Village, jossa ilmeisesti on jotain eläimiä jne. Keskiviikkoaamuna mennään johonkin keskustaan ostoksille, ostetaan siis koululle luultavasti lisää mm. astioita yms. hyödyllistä. Perjantai onkin vapaapäivä, joten lyhyt viikko harkassa!

Ens viikko on myös lyhyt. Maanantai ja tiistai on vapaapäiviä myös! Ke ja to ollaan koululla normaalisti, perjantaina mennään tutustumaan toiseen erityiskouluun. Ou jee!

Tänään laitettiin viestiä Jorille ja kyseltiin kävisikö tapaaminen tulevana vloppuna. Pitää koittaa kehitellä jotain ohjelmaa ettei käy aika pitkäksi. Koitettiin soitella myös Mombasaan päin erääseen hotelliin, mutta yhteyttä ei saatu. Neljän viikon päästä tähän aikaan istutaan junassa ja mennään kohti Mombasaa hurjalla tuntinopeudella! Kilometrejä kertyy noin 500 ja matka-aika on kai noin 12-16h. Yeah!

Päivä 28: menolippu Mombasaan

Se on sit perjantai 13.päivä ja hengissä selvittiin matatuista yms :) Harkkapäivä meni normaaliin tapaan. Hallissa kuunneltiin musaa ja hiukan tanssittiin muutamien oppilaiden kanssa. Koululta lähdettiin Harrietin (sihteeri) kanssa bussilla kohti keskustaa. Mentiin eri reittiä kuin yleensä ja nähtiin vähän uusia maisemia. Jäätiin bussista jonnekin downtownin alueelle, josta lähettiin raivaamaan tietämme rautatieasemalle. Siellä vaan autojen, lähinnä matatujen ja bussien, seassa puikkelehdittiin tietämättä kuka väistää ja kuka ei. Ihmisiä oli varmaan triplasti enemmän kuin esim. Kenyatta Avenuella (keskustan "pääkatu"). Ei voi taas sanoin kuvata, mimmonen meininki oli! Pitäis saada kuvia, mutta ei ihan voi tommosessa paikassa kuvata, kun ei voi kantaa edes muovipussia. Harriet otti muovipussin varuilta (ettei jouduta ryöstetyksi).

Rautatieasema ei vaikuttanut kovin miellyttävältä paikalta, mutta pakkohan sinnekin on mennä, kunhan lähdetään Mombasaan. Lähtöpäivä on muutes 13.marraskuuta klo 19, liput ostettiin tänään. Ykkösluokka (hytti kahdelle, sisältäen pedit, aamiaisen ja päivällisen) maksoi 3160Ksh eli noin 31€/hlö. Paluulippua ei vielä ostettu, vaikka takaisinkin olisi kyllä tarkoitus tulla ;) Näillä näkymin paluu on 24.päivä, mutta Mombasasta pitäis tällöin lähteä junaan jo 23.päivä. Tarkoitus olisi olla aluksi muutama yö Tiwi Beachillä Coral Cove Cottages-nimisessä paikassa (ruotsalaisnaisen omistama), jonka jälkeen mennään Mombasan keskustaan johonkin hotelliin.

Rautatieasemalta käveltiin Steersiin (Harriet ei tullut) ja siellä herkuteltiin minipizzalla ja kokiksella. Siitäpä sit nettiin ja kauppaan. Ostettiin vähän juotavaakin illaksi, hurjaa!

Ilmat on viilenny ja yöllä + tänään päivälläkin on sadellut vettä - nyt ne sateet kai alkaa. Kunhan ei sada marras/joulukuussa!

Päivä 25: muitakin suomalaisia!

Oli vapaapäivä kuten jo eilen mainitsin. Nukuttiin pitkään ja heräiltiin rauhassa. Valmistauduttiin kohtaamaan Masai Market ja sen hulina. Olihan se taas aikamoista tyrkyttämistä ja tinkimistä, mutta mukavia juttuja löytyi ja nyt on taas kiva mieli. Yhden "kojun" luona tapahtui hassuja: vieressämme oleva mies ja nainen sanoi jotain suomeksi, jolloin minä sanoin heille "Terve!". Olivat ihan ällikällä lyötyjä ja olivat kuulemma juuri hetki sitten puhuneet, että kiva puhua suomea, kun kukaan ei ymmärrä ja sitten mä alan moikkailemaan :D Juteltiin hetkinen ja toivoteltiin hyvät jatkot.

Päivä 24: harkkajuttuja yms.

Mukava viikonloppu oli kaikenkaikkiaan. Eilenkin oltiin GR:ssä, päivä oli mahtavan aurinkoinen ja kuuma, vaikka aamupäivällä näytti niin harmaalta. Täällä tuo sää saattaa vaihdella tosi nopeaan tahtiin.

Arki on taas koittanut. Tätä viikkoa vietellään Intermediate-luokassa ja tämän päivän perusteella ihana luokka verrattuna edelliseen. Oppilaat ovat vanhempia ja HUOM! rauhallisempia! :) Ei tartte koko päivää olla kamalassa melussa. Viime viikko olikin aika rankka. Olen menettänyt sydämeni Notre Dame-pojalle, joka on siis tämän viikon luokassa :) Se on vaan niin suloinen kaikkine selkäkyömyineen - siitä siis nimitys. Silmät loistaa kuin tähdet ja sydäntälämmittävä hymy :)

Tänään autoinkin häntä aika paljon, kun kirjoiteltiin numeroita ja kirjaimia. Tänään opeteltiin myös kehonosia. Hyvin eritasoisia tämänkin luokan oppilaat: osa ei tunnista juuri mitään kehonosia ja toiset taas tunnistaa tosi hyvin. Tasoerot ovat huomattavia myös numeroita ja kirjaimia kirjoitellessa.

Koulupäivä oli siis tänään ihan OK! Kuitenkin matka koululle ei taaskaan sujunut ihan ongelmitta. Jouduttiin nousemaan kyydistä kesken matkan, kun poliisi pysäytti matatun. Oltiin taas hämillämme, että mitä tapahtuu! Kysyin poliisilta "what's happening?". Hän kysyi mihin ollaan menossa ja vastattiin. Poliisi vinkkasi sitten naispoliisille, että pysäyttäisi meille toisen matatun. Ei ole mitenkään miellyttävää hypätä pois autosta niillä seuduilla ja oon korviani myöten täynnä matatuja.

Huomenna on kansallinen lomapäivä eikä harjoitteluakaan ole. Lomapäivää vietetään sen kunniaksi, että nykyinen presidentti astui aikoinaan virkaan tuona päivänä. Myös ensi viikon perjantaina on vapaata, koska tällöin on ekan presidentin Kenyattan kuolinpäivä.

klo 21.50: Ollaan tässä illalla kirjoiteltu jopa harj.raporttia. Hiljaa hyvä tulee...ehkä tuo joskus valmistuukin, vaikka onkin aika hankala kirjoittaa, kun eipä hirveesti tietoa olla saatu asioista, jotka pitäisi rapsaan sisällyttää! Mutta..parhaamme teemme :D

Päivä 22: viikonloppujuttuja

Viikonloppu etenee hurjaa vauhtia eteenpäin. Eilinenkin meni tosi nopeesti: netissä, kaupassa ja uima-altaalla. Tänäänkin oli tarkoitus mennä, mutta ei sit jaksettukaan. Käytiin syömässä hampurilais/pizzapaikassa. Takapihalla istuskeltiin ja joku nainen teki siellä ulkona toiselle naiselle lettejä. Tiina sit kysy, että mitä noi maksaa ja voisiko tehdä Tiinallekin. Nyt se nainen sitten letittää Tiinan hiuksia täällä meidän kämpillä :D On letittänyt jo kohta 2h eikä loppua näy! Voi mennä hetkinen, että toi pää on valmis...

Kaupungilla ollessa muuten hiukan ärsytti taas nuo huutelijat: miksi pitää huudella tuntemattomille "jambo" /"how are you?" jne. Harmitonta, mutta rasittavaa. Ihanaa sitten Suomessa, kun kukaan ei kiinnitä mitään huomiota :) Saa olla ja mennä miten huvittaa eikä ketään vois vähempi kiinnostaa. Täällä olo on kuin olisi finni nenänpäässä, heh.

Tiinaa kyllästyttää. Se raukka istuu tuolla lattialla, 3.tunti käynnistyi juuri. En kyllä tajua miten toi nainen jaksaa. Teki vielä aiemmin letit toisellekin naiselle. Luulis olevan kädet/sormetkin ihan poikki! Okei, 3h 45min kesti lettien teko, nyt se on ohi :D 300Ksh eli 3€ maksoi, aika hurja tuntipalkka. Aika hassut noi on :) Mulle tulee myöhemmin vähän erilaiset...

Pakko vielä kertoa eilisesti uima/hotellireissusta. Mentiin siis sinne Grand Regencyyn taas ja altaan vieressä oli hienosti katettuja pöytiä. Aateltiin, että siellä on joku hieno yksityistilaisuus. No, sai sinne kuitenkin mennä kuulemma jos vaan meitä ei haittaa :D Oli hauska ottaa aurinkoa bikineissä, kun paikka täyttyi ihmisistä, joilla puvut ja muut vermeet päällä (ruokailijoita). Myöhemmin nolasin vielä itteni. Menin pyytämään tiskiltä juotavaa ja kappas, bikinien yläosan hakaset levähti auki! Onneksi oli pyyhe harteilla ettei ihan tullu paljasteltua mitään. "Oops!" ja nolona kiinnittämään hakasia (taisin saada vähän apuakin) ja takaisin auringonottopaikalle. Tarjoilija toi kokiksen..."Anything else Madam?"

Päivä 20

Aamulla oli hurjat ruuhkat Mathareen päin ajaessa. Ajettiin myös ohi kolaroineen matatun ja bussin. Tosiaan, eipä ikinä tiedä mitä tapahtuu. Matatusta oli takaikkuna säpäleinä ja samoin auton etuosa..oispa ollu kiva olla siinä matatussa. Eikä mitään takuita etteikö tommosta sattuisi meillekin. Kyllähän kolareita sattuu Suomessakin, mutta uskaltaisin väittää, että täällä riski on huomattavasti suurempi tuon liikenteen takia!

Martin kyseli taas puhelinnumeroa, Harrison oli kuulemma muistuttanut. Voi noita miehiä! Yrittihän se M. myös kysellä meitä elokuviin viikonloppuna jne. Ei huvita lupailla mitään, kun halutaan eka katsoa mimmonen sää ja keksiä sit sään mukaan tekemistä.

Päivä 19: matatukyyti :(

Päivä ei alkanut mitenkään parhaalla mahdollisella tavalla, oli nimittäin aikan kamala matatukyyti aamulla. Oltiin Tiinan kanssa ainoat matkustajat, kaikki muut jäivät pois kyydistä jos hyvin aikaisessa vaiheessa. Kuski ja apupoika naureskelivat keskenään jotain. Noh, sitten yhtäkkiä matatu kääntyi johonkin pikkukujalle pois tutulta reitiltä! Alkoi pikkusen sydän hakkaamaan, että mihin ne meitä vie ja täytyy myöntää, että kaikenlaista kävi mielessä! Kuka meitä jossain slummin sivukujalla auttaisi? Kysyin apupojalta, että minne ootte menossa. Se vaan viittoi eteenpäin, että tonne. Katseltiin toisiamme Tiinan kanssa: pitäiskö sanoa, että päästäkää meidät pois? Ei sekään oikein houkutellut - jäädä nyt 'keskelle ei mitään' töröttämään. Jonkin ajan kuluttua pikkutie loppui ja tultiin isommalle tielle, joka ei kuitenkaan näyttänyt sekään tutulta..kaiken lisäksi apupoika otti matatun numeron pois ikkunasta ihankuin kyyti ois muuttunu joksikin hupiajeluksi. Hiljalleen maisemat alkoivat näyttää tutuilta ja oltiinkin oikealla tiellä! Siinä vaiheessa pääsi kyllä suuri helpotuksen huokaus. Ne hiton tyypit oli vaan päättäny oikaista...

Päivä koululla meni normaaliin tapaan mitä nyt Juniori oksensi omaan juomakuppiinsa, joi siitä vielä, oksensi lisää, kävi heittämässä yrjöt myös pihalle ja sen semmosta. Kuvia räpsittiin luokista ja ulkoa harjoitteluraporttia (esteettömyyskartoitusta) varten. John oli mallina pyörätuolinsa kanssa ja tykkäs kun otettiin kuvia :) Vekkuli kaveri.

Päivä 18: hermot kireellä?!

Uusi päivä, uudet kujeet - tai ei sittenkään! Pre-primary-luokkaan mentiin tänään ja voi hemmetti, mitkä tulee ekana vastaan??? PALIKAT! Eikö nuo palikkajutut ikinä lopu? Toivotonta viikosta toiseen jankata samoja asioita vain eri luokassa. Hermot alkaa mennä totaalisesti. Muutenkin luokassa on vähän hankalampia tapauksia. Yks poika syleskelee ja heittelee kiviä + syö kaiken minkä eteensä saa, yks järsii tuoliaan, yks nukkuu ja yks paukuttelee pulpettiaan. "Varjokin" on luokassa, tosin aika harmiton tapaus. Ei tee mitään, kun ei sille anneta edes palikoita, koska se söisi ne. Varjo on siis tapaus, joka seuraa meitä koko ajan. Koko ajan se on selän takana, kattelee pääasiassa hiuksia...liikkuu minun mukana sinne minne menen - IHAN KOKO AJAN! Siitä tulee tuo nimitys :D Toisaalta huvittavaa, mutta myös ärsyttävää.

Kaupunkiin tultaessa mentiin Masai marketille, mutta ei saakeli sitäkään menoa jaksanu yhtään tämän päivän hermoilla! Kymmenen myyjää pyörii ympärillä ja koittaa houkutella omien tavaroidensa luokse, kyselee mistä ollaan ja plaa plaa. Oli pakko lähteä heti pois, en vaan jaksanu. Kämpillä nukuin ketutustani pois. Illalla ei mitään ihmeitä. Harrison oli kuulemma sanonut minulle terveisiä ;)

Päivä 17: ikävästä

Tuossa ulkona istuskellessa juteltiin Tiinan kanssa ikävästä..tai sen puutteesta. Ei ole vielä iskenyt semmonen ikävä, että tulisi tosi paha olo ja mieli. Tietysti aika ajoin ajattelee kotia ja avopuoliskoa, mutta enemmänkin mietin sitä, mimmonen fiilis kotipuolessa on ja onhan kaikki hyvin. Kuten puhuttiinkin ennen lähtöäni, on kotona olo varmaan vaikeampaa kuin minun oloni täällä uudessa ympäristössä, josta saan paljon uusia kokemuksia.

Päivä 16: St. Paul's Chappel - kirkkomenoja siis

Jepujee, heräiltiin vaille 10 ja saatiin iloksemme todeta, että ulkona ei ole pilveäkään ja aurinko paistaa lämpimästi. Hiukan alko harmittamaan, kun oltiin luvattu mennä messuun. Olis vaan tehny mieli lähtee ottamaan aurinkoa, kun se kerran paistoi!

Seuranaan Martinilla oli kaverinsa Harrison, mukavan oloinen kaveri toisin kuin tuo Mr.M. Mentiin kirkolle ja Harrison rupatteli meille, kun taas M. oli vaan omissa oloissaan. Kirkolla se meni vaan istumaan yhteen tuoliin, mentiin perässä ja Harrison sitten tarjosi meille yhtä vapaata tuolia. M ei eväänsä liikauttanut. Sanottiin, että voidaan seistä, mutta silti Harrison sanoi jonkun ajan päästä, että hakee meille tuolit ja niinpä tekikin :) Mutta mitä tekee M? Aivan, ei mitään! Ei jutellutkaan meille, kaveri oli kohtelias ja mukava. Messunkin aikana Harrison katseli välillä meitä hymyillen, Mr.M keskittyi koko sielullaan jumalanpalvelukseen. Ja sen jälkeen alkoi taas tyrkyttämään mahtavaa seuraansa :D Harrisonin kanssa vois vaikka nähäkin ja jutella...

Messu itsessään oli ihan mielenkiintoinen kokemus. Jotain 3 tuntia se kesti, vähempikin olis riittänyt, mutta siis ihan jees. Saarnoja, laulua, taputuksia yms. vauhdikasta ja intensiivistä toimintaa!

Kirkolta lähdettiin asunnolle. Harrison juoksi vielä perään ja pyysi puhelinnumeroa. Pitää kuulemma Martinille antaa se koulussa...Asunnolla rasvattiin äkkiä ihtemme, heitettiin bikinit päälle ja eikun menoksi kohti Grand Regency-hotellia. Olikin aika hieno hotelli ja mukava + viihtyisä allasalue. Yks lontoolainen mies tarjos meille limut, kun lainattiin sille aurinkorasvaa :) Pari tuntia auringonottoa, sitten takaisin + normaalit iltamenot. Huomenna taas koululle...