Tervetuloa matkailublogiini
!

Tarkoituksenani on kirjoitella tänne erilaisia matkasuunnitelmia ja tietysti päiväkirjamerkintöjä itse reissunpäältä.

Tavoitteenani ei ole kirjoittaa erityisen hienoin sanakääntein. Kunhan sepustelen perusjuttuja sen kummempia runoilematta! Kirjoituksia yritän elävöittää myös mahdollisimman paljon kuvilla, koska matkakuvat ovat itselleni jonkinmoinen pakkomielle ja ainakin itse tykkään katsella kuvia melkein enemmän kuin lukea kirjoituksia :) Makunsa toki kullakin!

Blogin sisältö-sivulta voit nopsasti katsoa, mitä kaikkea täältä blogista jo löytyy :) Voit myös hypätä suoraan tietyn reissun blogijuttuihin klikkaamalla reissun nimeä tai käyttämällä tunnisteita.



maanantai 6. marraskuuta 2006

Päivä 52

Hengissä selvittiin vaikka aamulla lähdettiinkin Mathareen eilisestä huolimatta. Ei siellä ollu mitään normaalista poikkeavaa - paitsi mutaa, koska koko aamun ja aamupäivän satoi vettä! Ihmisiä oli kyllä aika paljon liikkeellä!

Mentiin poikien workshop-luokkaan, neuvottiin vähän matikkaa ja katseltiin, kun pojat/nuoret miehet  teki tiiliseosta hiekasta, sementistä jne.
 Lounaan jälkeen keskusteltiin sen zambialaisen miehen kanssa Mathare Special Training Centren tulevaisuudesta, heikkouksista ja vahvuuksista. Kyseli mm. onko koulusta mitään hyötyä lapsille vai onko se ihan turha. Yritettiin todella vakuutella, että totta hitossa koulu on hyvä juttu lapsille, jotka ei muuten ehkä vammaisuutensa takia pääsisi kotoa mihinkään!

Päivä meni ihan normaalisti klo 21 uutisiin asti ja nyt sitten iski ahdistus. Uutisissa tuli jotain juttua siitä, että Eurooppaan lentäessä ei saa olla nykyisin sitten nesteitä mukana paitsi ehkä joku 100ml:n pullo. Ja sit se ankkuri puhui jotain Atlantista, räjähtäneestä lentokoneesta ja nestemäisestä pommista. Piti laittaa viestiä kotia, että onko siellä uutisissa ollu jotain. Ei ole joten ehkä käsitin jotain väärin kuunnellessani uutisia. Mutta niin, iski ahdistus, että mitä jos kotimatkalla koneessa tapahtuisi jotain! Plääh, ei ehkä ole fiksua ajatella tämmöisiä, mutta kun tämä maailma on niin hullu ja arvaamaton välillä...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti