Tervetuloa matkailublogiini
!

Tarkoituksenani on kirjoitella tänne erilaisia matkasuunnitelmia ja tietysti päiväkirjamerkintöjä itse reissunpäältä.

Tavoitteenani ei ole kirjoittaa erityisen hienoin sanakääntein. Kunhan sepustelen perusjuttuja sen kummempia runoilematta! Kirjoituksia yritän elävöittää myös mahdollisimman paljon kuvilla, koska matkakuvat ovat itselleni jonkinmoinen pakkomielle ja ainakin itse tykkään katsella kuvia melkein enemmän kuin lukea kirjoituksia :) Makunsa toki kullakin!

Blogin sisältö-sivulta voit nopsasti katsoa, mitä kaikkea täältä blogista jo löytyy :) Voit myös hypätä suoraan tietyn reissun blogijuttuihin klikkaamalla reissun nimeä tai käyttämällä tunnisteita.



maanantai 3. helmikuuta 2014

Matkalukemista. Lähtöön 2,5 viikkoa.

Helmikuun alkua elellään ja matka lähestyy uhkaavasti! Kaikenlaista pientä säätöä tässä on nyt ollut, kerrottakoon myöhemmin lisää, mutta kaipa nuo asiat alkaa olla kohtalaisella tasolla. Muutaman kirjan tilasin cdon.comista matkalukemiseksi :) 


Puolikas keltaista aurinkoa

Mestarillisen tarinankertojan läpimurtoteos, väkevä rakkaustarina ja lukuromaani, joka tuo Afrikan värit, unelmat ja tragediat iholle asti.1960-luvun Nigeriassa eletään sodan kynnyksellä. Vallankumouksellinen professori Odenigbo on palkannut palvelijakseen nuoren maalaispojan Ugwun. Professorin kuvankaunis rakastajatar Olanna totuttelee uuteen elämäänsä pölyisessä yliopistokaupungissa. Englantilainen idealisti Richard, joka ihonväristään huolimatta tuntee itsensä afrikkalaiseksi, on rakastunut Olannan arvoitukselliseen kaksoissisareen.Kun Biafran sota puhkeaa, Ugwu, Olanna ja Richard pakenevat henkensä edestä. Heidän ystävyytensä ja uskollisuutensa punnitaan kipeästi, ja sodan keskellä rakkaus mutkistaa asioita entisestään.  (Kuvaus täältä.)


Laivauutisia



Laivauutisia on hullunhauska, riipaiseva ja runollinen kertomus paleltuneista sydämistä ja rakkauden voimasta. E. Annie Proulxin Pulitzer-palkittu romaani epäonnisen Quaylen kasvusta oman elämänsä sankariksi kuvaa mestarillisesti arjen dramatiikkaa ja pienen ihmisen suuruutta vastoinkäymisten paineessa. (Kuvaus täältä.)





Ja vuoret kaikuivat

 
Syksyllä 1952 Saboor-niminen mies matkaa Kabuliin Abdullah-pojan ja parivuotiaan Pari-tyttärensä kanssa. Isä on mennyt uusiin naimisiin, sillä hänen vaimonsa on kuollut synnyttäessään Paria. Abdullah on Parille enemmän vanhempi kuin veli. Hän on valmis tekemään sisarensa vuoksi mitä tahansa.Kabulissa heitä odottaa kuitenkin kohtalo, jota kumpikaan ei ole voinut aavistaa, ja heidän elämänsä saa aivan uuden suunnan. Kuinka häilyvä on oikean ja väärän raja? Kumpi on tuskallisempaa, etsiä juurensa tunteakseen itsensä vai yrittää unohtaa? (Kuvaus täältä.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti