Jumpat on nyt taas hetkeksi jäänyt vähemmälle, koska on töitä ollut sen verran, että ei ole oikein "ehtinyt" käymään. Nyt olisi keskiviikko ja torstai tällä viikolla vapaata, joten pitää yrittää tehdä jotain liikunnallista. Keskiviikkona voisi vaikkapa käydä kävelylenkillä tai jättipallojumpassa, jonka jälkeen olisi vielä kiinteytystunti. Torstaina on jälleen kansalaisopiston kuntojumppa. Perjantaina voinkin olla sitten mukavasti töissä, lihakset jumissa.
Miksi ihmisen pitää by the way rakastaa nukkumista?! Tänäänkin menin vasta viiteen töihin ja olisin sitä ennen kyllä ehtinyt käymään jumpassa, mutta pakko oli nukkua pitkälle päivään, kun kerrankin se oli mahdollista. Herättyä en sitten muuta ehtinytkään tekemään kuin laittaa ittensä valmiiksi, käydä kaupassa, tehä ruokaa ja sen semmosta. Noo, olin kuitenkin jälleen reipas ja pyöräilin töihin.
Työmatkapyöräilyt menee kivasti ja vaikka matka onkin lyhyt, uskon, että nuokin pyöräilyt kohottaa kuntoa edes hieman. Ainakin paljon nopeammin pystyn nyt ajamaan matkat kuin ennen. Ei tunnu pahalta lähteä töiden jälkeen ajelemaan. Töihin menokaan ei ole paha juttu - ainut huono puoli on se, että en osaa pyöräillä silleen rauhallisesti vaan ajan ihan hyvää vauhtia ja näin ollen tulee myös kuuuuuma!
Töistä puheen ollen, pidin yhtenä päivänä askelmittaria työvuoron ajan. Aivan sentilleen en ole askeltani mitannut, mutta suuntaa antavasti askelmittari näytti noin 8 tunnin työvuoron jälkeen öbaut 8600 askelta. Sanottakoon vielä, että oli aika rauhallinen päivä eli kiireisemmässä vuorossa askeleita tulee varmasti jonkin verran enemmän. Pitää ottaa taas joku päivä, ehkäpä joku lauantai. Näkee sitten, minkä verran kiireisenä lauantaipäivänä tulee harpottua eteenpäin.
Okei, nyt ei jaksakaan enää löpistä kun ei oo mitään asiaakaan. Jospa kattos vielä jonkun tallennuksen digiboxista ja sitten koisimaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti